keskiviikko 26. elokuuta 2009

toinen ilta ja päivä rakkauden kaupungissa


Kotimatkalla metrossa, ihania hahmoja.
Mies tanssi valtavan kirjan kanssa ennen kuin istui penkille hymyilemään.




Le fountain de Saint Michell.


Oli rakkautta..



Louvre, huumaavan kuumaa ja häikäisevää, luulin sokeutuvani.



Tuonnepäin näytettiin tissit.


MIR was here 26.8.2009


Joku kiipesi aika korkealla.



Piti syödä sammakoita vaikkei maistunut juuri miltään ja näytti perverssiltä.



Taas tuli nähtyä kaikenlaisia miehiä.



Je suis trés fatiqué mais trés heureuse.

Väsyneenä, mutta onnellisena kirjoitan hostellin aulassa matkaseuralaisteni mentyä nukkumaan.
Olo on vapaampi kuin ikinä, on helpompaa olla kuin kuvittelin.

Viime yönä, ensimmäisenä yönä matkan päällä, nukuin paremmin kuin moneen viikkoon ennen lähtöä. Vaikka skootterit kaahasivat kadulla koko yön ja oli kylmä ja oli kuuma, niin mieli oli tarpeeksi tyhjä nukkumiseen. Tyhjä muusta kuin tästä hetkestä, tai siitä mikä silloin oli.

Haluaisin puhua enemmän ranskaa, pysähdellä piirtämään ja ostaa ruokaa ja suveniiriä murehtimatta rahasta, mutta olen iloinen ja ylpeä siitä, että kiivettiin Eiffelin torniin ja näytettiin Pariisille tissit.

Illalla tavattiin Robin ja Ina, syötiin sammakoita, etanoita ja créme bruléet, etsittiin Kate Mossia ja edullista, mukavaa baaria Latinalaiskortteleista. Löydettiin hyvä ja opittiin olemaan tarjoilijalle tylyjä takaisin ja saamaan ne hymyilemään.

2 kommenttia:

  1. Ihanaa kuulla rakas!!

    Mä tiiän, ne perhanan tarjoilijat! mutta hyvä tietää miten ne saa hymyilemään. Hymy on parasta. Mä oon hymyillyt taas paljon täällä Kumpulassa, yksin ja yhdessä.

    Toissa-iltana vein koiraa ulos (mikä aina helpottaa hymyilemistä) ja meitä vastaan tuli tuhat koiraa joita kaikkia piti moikata.

    Lopulta kello oli jo paljon, ja mulle tuli kiire tanssitunnille. No, Sir Henry suuttui mulle, kun vedin sitä hihnasta toiseen suuntaan kun se yritti moikata vikoja tyttöjä. Voi piru mikä espanjalainen macho se on, oikeesti!

    Eilen kävelin toimistolle, meinasin jäädä kolmen pyörän ja kahden auton alle ja joka toinen vastaantulija sanoi mulle jotain.

    Mutta sitten tuli ukkonen ja se selitti kaiken.

    Yöllä satoi ja se raikasti, sitä kaikkea.

    Ja sä niin tuot mun omat muistot mieleeni... että multa pääsi kyynel.

    ISO RUTISTUS!!!

    VastaaPoista