Tänään ei ole satanut kuten eilen, ei itseasiassa ollenkaan, mutten siltikään kantanut kameraa mukana päivän ensimmäisellä kierroksella.
Tänään aloin rakastaa.
Learning to love me more Vähän, mutta silleen, että tuntuu hyvältä.
Lähdön lähestyessä alan haluta palata, vaikka aluksi ajattelin, ettei Barcelona ole minua varten.
Olen nähnyt Kafkan kasvot, espanjalaisen alkoholistin, jolla oli koira ja vedettävä matkalaukku ja sen päällä vaaleanpunainen retkipatja, paljon turisteja ja muutamia sydämiä seinillä.
Toi Mucha on eiliseltä, olen saanut muutamia muistutuksia siitä minne olen menossa. Streets are reminding me of where I'm going.
Yliopiston alueella istuin kahvilassa, kirjoitin, luin ja askartelin vähän. Aika söpöjä espanjalaisia miehiä.
Katselen niitä ja mietin muita ja ajattelen, etten jää minnekään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti