Viimeiset, päivän ensimmäiset näkymät makuuhuoneemme ikkunasta.
Dykova, yksi Prahan hienoimmista asuinkaduista, Prahan Eiraa, jossa sain ilon ja kunnian asua ensimmäiset viimeiset pari kuukauttani Prahassa. Alku oli hankalaa, jopa enemmänkin, kauheaa ja vaikeaa, mutta kävin läpi jotain, mitä kuuluikin käydä, ennen kaikkea itseni kanssa, olisi olinpaikkani ollut ja tuleva olemaan mikä tahansa.
Nyt kirjoitan lumisesta Helsingistä, Now I'm writing from the snowy Helsinki, edelleen väsyneenä, mutta onnellisena kaikesta kokemastani ja kaikesta mahdollisesta mitä tulen vielä elämässä kokemaan.
Elämä on lahja, hyvä ja kaunis, vaikka paha ja rumakin. Kaikki ja ei mitään, sitä se vain on.
Olen täynnä rakkautta taas, ja vaikka rakkauden tavoittamista, saatika sillä maailman valloittamista syvästi ajoittain ja pitkään näillä matkoillani Prahaan ja takaisin epäilinkin, niin nyt uskon taas, että se on mahdollista ja rakkautta on. Joka päivä, vähän rakkautta, itseä, elämää ja ympärillä kulloinkin olevia ihmisiä kohtaan.
Kaikki on täynnä rakkautta. All is full of love.
FAREWELL, DAY AND NIGHT 2 Thu 18.2.
Two of the sisters of Dykova 31 - and the wannabe-father.
Random vanha punkkari tsekkivieras, joka oli harmiton mutta haisi pahalta eikä tahtonut millään lähteä, meitsi DJ, Nele ja muuta possea viimeisen juhlaillan viimeisinä tunteina.
More or less of the photos below are taken by Zoe on the right. This of her by me, if I remember right.
Shanin nuudeleita naamaan. Nam!
Meistä tuli muusikoita! Minä ostin haitarin ja Hanne trumpetin!
One porn-shoot in the kitchen with clothes on.
Viimeisten iltojen vieraat, Zoen Nikolai sekä Hannen sisko Nele ja serkku Rosa.
Rosan tulevan, lihavan lapsen nimeksi tulee Jabba ja mun komean ja atleettisen Wu-Huu. Niistä tulee ystävät.
Oli rakkautta ja karaokekumppanuutta.
My and each others' little sweethearts Tom and Paula, all ready tired after the two or more nights of celebrating (?) our farewells.
My great friend of a friend who became a good friend and supporter suring my stay in Prague, Petr, also known as PeKlo (Devil)
Sairaalareissun jälkeen Shan laittaa ruokaa ja outo brasilialaismies, jota kukaan ei käsittääkseni tuntenut, soittaa musiikkia.
Sisko ja sen veli, Zoe and her lovely little brother Nikolai.
Nikolai was one of the visiting family members of Dykova 31 during the last days of my, Hanne's and Gosha's living in that house of the Desperate Flatmates and Crazy Spice Girls. And it wa a pleasure. To live there and get the change to enjoy the company of Nikolai and all the other visiters.
The last messager for the "leavers" and "goers." One of Hanne's lovely, good ideas for our household and the last nights' parties.
Venäjä ja Saksa, Russia and Germany - Maksim & Annegret.
Epämääräinen illallinen. Viimeisinä päivinä tein enemmän ruokaa, kuin kaikkina muina päivinä koko Prahassa olessa ikinä. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, mutta nyt kyllä harmittaa, että aloin tuntea olevani kotonani ja nauttia kaikesta, peruselämästä yllätyksineen vasta viimeisinä viikkoina. Ja koko ajan enemmän ja enemmän, niin paljon, etten enää tahtonut lähteä, kun sen aika koitti. Tyypillinen tarina, niin kai, mutta minulle hyvin merkityksellinen.
Orange-Gosha <3>
Suomalais-ukrainalais-puolalais-venäläinen borssikeitto by Mirva with love. Succes!
Iltapäivän haitariharjoittelua. Mustalais-Maksim seuraa vierestä, ihaillen, tietty.
FAREWELL, DAY 1 Wed 17.2.
photos by Zoe Sikorski
my great, beloved French roommate
MirTanja Orchestra, Dykova 31 17.2.2010
suomalaisyhtyeen ensimmäinen haitarikonsertti
MirTanja Orchestra, Dykova 31 17.2.2010
suomalaisyhtyeen ensimmäinen haitarikonsertti
the first concert with accordion
the thrilled audience from Poland, Czech, Slovakia, Italy, Germany, Belgium and England.
Tanjan ja Mirvan ohjelmistossa kuultiin englanninkieliset versiot kappaleista
Pienen pieni veturi - Tiny Little Locomotive
Ukko Nooa - Old Man Noah
Jänis istui maassa - Rabbit Sat on the Ground
Satu meni saunaan - Fairytale went to Sauna
Ensimmäiset ja viimeiset harjoitukset ennen varsinaista konserttia.
Sometimes Orchestra, earlier in the evening at DAMU
Mun koulun suosikkimies ja kreisi, slovenialainen banjosoolo <3
Olet aivan oikeassa, rakkauden suhteen... kiitos muistutuksesta! :)
VastaaPoistaJa tärkeintä ei lopulta ole se, mitä Prahassa tapahtui sinänsä, vaan ne ajatukset, tunteet ja oivallukset, jotka veit mukanasi Helsinkiin!
Pidä huolta myös siellä lumen keskellä!