"I wanna love ya, every day and every night.."
Chaplin, luulin että se oli jo kuollut mutta ei.
Trafalgar Square
Ekan kerran kun olin täällä, noin 6 vuotta sitten, Lontoossa rikottiin helle-ennätyksiä ja ihmiset uivat näissä suihkulähteissä .
Olen ollut aika väsynyt
tuntuu aika epätodelliselta olla tässä ja nyt, Lontoossa.
Roikuin kämpillä pitkään, enkä oikeastaan edes tahtonut lähteä kaupungille.
Lähdin kuitenkin.
Reilikortilla saa matkustaa vapaasti Lontoon maanpäällisillä junilla.
Näkee maisemia, jotka ovat aika samanlaisia. Kauniita kattoja, vähän ränsistynyttä.
pilviä, aurinkoa ja tänään vähän sadetta - kuten Lontoossa kuuluisikin.
Trafalgar Square ja National Gallery. Kävin katsomassa van Goghin auringonkukkia,
vähän Gauguinia, Monét'a ja sen sellaisia.
löysin yhden Gallen-Kallelan noiden joukosta ja olin jotenkin ylpeä ja onnellinen. Se taulu oli kaunis.
suhteessa noihin vanhoihin maalauksiin
Tuntuu jotenkin typerältä tämä moderni aika,
kirjoitaa blogia kannettavalla tietokoneella
ladata digitaalisia valokuvia digitaalisesta kamerasta, jota ei osaa edes käyttää.
olen onnellinen etten ottanut valokuvia museossa, vaikka olisin ehkä saanutkin.
Siellä vanha mies istui yhden salin penkillä ja piirsi viereisellä penkillä istuvaa tyttöä ja yksi aasialaistyttö jäljensi asetelmamaalausta vahaliiduilla omaan muistivihkoonsa.
Se oli kaunista ja teki kyllä mieli kuvata.
Illallisen jälkeen puhuttiin JP:n kanssa siitä, miten hektistä elämä on Lontoossa ja ylipäänsä.
JP ja tyttöystävänsä Diane tekevät pitkiä työpäiviä, lähtevät aamukahdeksalta ja palaavat illalla samaan aikaan.
käy sääliksi heitä ja samaan aikaan kiirehdin itse nähtävyydeltä toiselle, taululta toiselle, otan valokuvan toisensa perään ja ihastun yksittäisiin hetkiin ja ohikulkijoihin. Kaupungista toiseen ja jo nyt tuntuu, että olen edennyt sellaisella vauhdilla, ettei sydämeen ole jäänyt mitään.
Mutta on sinne.
tuntuu aika epätodelliselta olla tässä ja nyt, Lontoossa.
Roikuin kämpillä pitkään, enkä oikeastaan edes tahtonut lähteä kaupungille.
Lähdin kuitenkin.
Reilikortilla saa matkustaa vapaasti Lontoon maanpäällisillä junilla.
Näkee maisemia, jotka ovat aika samanlaisia. Kauniita kattoja, vähän ränsistynyttä.
pilviä, aurinkoa ja tänään vähän sadetta - kuten Lontoossa kuuluisikin.
Trafalgar Square ja National Gallery. Kävin katsomassa van Goghin auringonkukkia,
vähän Gauguinia, Monét'a ja sen sellaisia.
löysin yhden Gallen-Kallelan noiden joukosta ja olin jotenkin ylpeä ja onnellinen. Se taulu oli kaunis.
suhteessa noihin vanhoihin maalauksiin
Tuntuu jotenkin typerältä tämä moderni aika,
kirjoitaa blogia kannettavalla tietokoneella
ladata digitaalisia valokuvia digitaalisesta kamerasta, jota ei osaa edes käyttää.
olen onnellinen etten ottanut valokuvia museossa, vaikka olisin ehkä saanutkin.
Siellä vanha mies istui yhden salin penkillä ja piirsi viereisellä penkillä istuvaa tyttöä ja yksi aasialaistyttö jäljensi asetelmamaalausta vahaliiduilla omaan muistivihkoonsa.
Se oli kaunista ja teki kyllä mieli kuvata.
Illallisen jälkeen puhuttiin JP:n kanssa siitä, miten hektistä elämä on Lontoossa ja ylipäänsä.
JP ja tyttöystävänsä Diane tekevät pitkiä työpäiviä, lähtevät aamukahdeksalta ja palaavat illalla samaan aikaan.
käy sääliksi heitä ja samaan aikaan kiirehdin itse nähtävyydeltä toiselle, taululta toiselle, otan valokuvan toisensa perään ja ihastun yksittäisiin hetkiin ja ohikulkijoihin. Kaupungista toiseen ja jo nyt tuntuu, että olen edennyt sellaisella vauhdilla, ettei sydämeen ole jäänyt mitään.
Mutta on sinne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti